sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Hyvin vaikuttavaa...


No olipahan viikko, jos mietitään nuorten vaikuttamista. Kunnanvaltuusto piti kevään viimeisen kokouksensa 26.5. ja Nuorisovaltuusto kävi esittelemässä emovaltuustolle kevään mittaan työstämänsä uuden kärkihankelistan vuosille 2017 – 19. Tämän päivityksen lopusta löytyy linkki listaan, joten ei siitä sen enempää, käykää katsomassa, kannattaa. Hyvin vetivät kumminkin puheenjohtajiston edustajat Papu, Eemeli ja Jyri. Ei ole ihan helppoa mennä puhumaan valtuustoon. Sopii kokeilla.

Jos sen verran kumminkin itse listasta johdatukseksi, niin menen ns. ahteri edellä puuhun ja pistän tähän NuVan loppuyhteenvedon.

Yhteenveto – Voimakas luonnostaan

1. 
Hyvät palvelut ja elinvoimainen Inari on tutkitusti houkutteleva vaihtoehto paluumuuttajille (Kiilakoski   
2016).
2. 
Toimivat terveyspalvelut, harrastusmahdollisuudet
3. 
Kohtuuhintainen ensiasunto sekä koulutus- ja työllistymismahdollisuudet 
4.  
Nuorten kokema tilanne kunnassa on hyvä, älkäämme päästäkö otetta lipeämään.
5.  
Yhteistyö kunnan päättäjien ja nuorten välillä on välttämätöntä ja jopa suotavaa.

Nyt esitelty lista oli NuVan historian neljäs ja sen prosessiin liittyi muutamia tärkeitä uudistuksia. Kuntaan ollaan laatimassa kuntastrategiaa, joten lista valmistui ehkä parhaaseen saumaan ikinä. Loppuyhteenveto osoittaakin minusta sellaista strategista näkökulmaa tulevaisuuteen, että tästä on hyvä ponnistella eteenpäin. Itse lueskelen rivien välistä ajatusta siitä, että ajoissa toimiminen on viisaampaa kuin jälkijunassa tapahtuva korjaaminen. Ja niinhän se onkin…

Mutta ne uudistukset. Valtuusto otti ison askeleen kohti sähköistä kokousmenettelyä. Teemaa mukaellen NuVa ei tuottanut kärkihankkeisiin liittyen yhtään paperia, vaan noudatteli omia toivomuksia kestävän kehityksen periaatteiden huomioimiseksi päätöksenteossa. Valtuutetuille toimitetaan heidän upouusiin tabletteihinsa linkki, josta lista löytyy. Siistiä.

Toinen uudistus liittyi ideoiden keruumenetelmiin. Keväällä toteutettiin kokeiluluonteisesti osallistavat ideoinnit Sevetin koululla sekä SAKK:n Ivalon toimipisteessä. Luulen, että prosesseja on syytä jatkossa viedä tähän suuntaan. Kokemukset olivat kannustavia ja syksyllä saadaan lisää tietoa tähän liittyen osallistavan budjetoinnin menetelmästä, joka on käytössä ainakin Helsingissä ja Espoossa. Mielenkiintoista.

Kolmas muutos oli se, että nyt listalle päätyi myös vaikuttavuuden arviointia. NuVa katsoi taaksepäin ja arvioi sitä miten aiempien listojen toimepide-esityksille oli käynyt. Tämäkin oli hyvä uudistus, joskin arviointi on herkkää touhua, helposti saattaa tulla ns. sanomista. Näin oli jostain syystä kesätyörahoituksen turvaamiseen liittyen. NuVa pitää asiaa tärkeänä myös jatkossa. Kesätyötilanne kunnan tarjoamana on hyvä, nyt työllistyy 56 nuorta, kaikki ensikertalaiset. Lähes puolet rahoituksesta tulee sosiaalipalveluiden kannustelisän kautta. Miten käy kun sote –uudistus tulee? Hyvä kysymys, jonka NuVa halusi nostaa esille. 

Lista sai (taas) hyvän vastaanoton valtuutetuilta, keskustelu oli varsin vilkasta. Nuorten näkemykset otettiin hyvin vastaan. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari oivalsi heti kokonaisuuden: ”Toteuman arviointi osoittaa, että hyvin monessa esityksessä on edistytty. Se kertoo siitä, että nuorten toiveet ovat hyvin realistisia ja toteutettavissa”. Niinpä. Sanomisen taso on laadukasta ja esitykset perusteltuja.

Kunnanjohtaja kiitteli puheenvuorossaan nuoria selkeästä ilmaisemisesta. Hän kummasteli sitä, että listaan ei sisältynyt yhtään kouluun liittyviä kannanottoja. Hyvä havainto. Havahduin itsekin ja totesin mielessäni, että sinnehän ne jäivät ne muutamat matkan varrelle. Koulut koetaan toimiviksi ja ilmeisen hyviksi opinahjoiksi. Sehän on iso asia se.

Viikonloppuna kiirii Tampereelta mukavia uutisia. Inarin kirkonkylästä maata kiertävälle radalla muutama vuosi sitten lähtenyt Mikke valittiin selvin äänestysnumeroin Demarinuorten puheenjohtajaksi. Hienoa… Määrätietoinen työ kohti pääsyä vallankäytön ytimiin jatkuu.

Se on toki hienoa muutoinkin. Olen pohdiskellut usein NuVatoiminnan olemassaolon perusteita. Ääni kuuluviin, kansalaisdemokratia ja niin edelleen, tietenkin. En ole koskaan pitänyt osallisuusasioiden ykkösjuttuna sitä, että sen kautta synnytetään poliitikkoja. Jos heitä tulee, niin hyvä juttu, sekin on tärkeätä. Ykköshomma on kuitenkin se, että nuoret oppisivat olemaan oman elämänsä parhaita ja kriittisiä päätöksentekijöitä. Toinen hyvin tärkeä asia on yhteisöllinen toiminta kehyksessä, jossa erilaiset nuoret yhdessä käyttävät alueensa nuorten ääntä.

Olen jo aiemmin kysellyt kirjoituksissani, että mikä näitä Inarin ja Pohjois-Lapin nuoria oikein vaivaa? Vasemmiston nuorisojärjestöjen nykyjohto on poikkeuksellisen pohjoista tekoa, kun Utsjoen Anni johtaa Vasemmistonuoria.

Mikke on takavuosien Inarin NuVan jäsen. Hän ei suinkaan ole ainoa lajissaan, joskin ehkä näkyvimmän statuksen saavuttanut. Edellisen NuVan pj Sunna ehti johtaa Barentsin Nuorisoneuvostoa, jonka kokoonpanoon Sunnan jatkettua matkaansa muualle on päätynyt ivalolaislähtöinen Jaakko. Näissä listoissa pitää mainita myös Saariselän Jenni, takavuosien räväkkä puheenjohtaja hänkin, joka sittemmin toimi ammattiin opiskelevien järjestön Osku ry:n puheenjohtajana. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon on päätynyt niin moni entinen Inarin NuValainen, että lista on jo liian pitkä tähän yhteyteen.

Mahtavaa. Tuo kaikki kertoo siitä, että jos tahtoa löytyy, niin unelmien toteuttaminen on mahdollista myös täältä periferioista (tai siis joidenkin mielestä periferioista).  Esimerkkejä tarvitaankin. Ollaanpa politiikasta mitä mieltä tahansa, niin siellä linjat vedetään. Soluttautuminen puolueiden sisään antaa oivan mahdollisuuden vaikuttaa. Ainakin niin kauan, kunnes kansanvaltaan kehitellään jokin tehokkaampi tapa. Keskittyvässä maassa reunaseutujen ääni tuppaa jäämään taka-alalle, joten sikälikin.

Näyttää hyvältä. Vaan yksi puuttuu (ainakin lähes). Kärkihankekeskustelun yhteydessä kunnanjohtajamme Jyrki haastoi nuoret: ”Kuntavaalit ovat tulossa. Mistä löytyisi lisää nuoria, jotka haluavat mukaan kuntapolitiikkaan…”.

Sekin on hyvä kysymys. Tiedän matkan varrelta muutamia nuoria, jotka olisivat menneet Inarin valtuustoon heittämällä sisään, jos olisivat lähteneet ehdolle. Vaan mikäpä on estänyt. 

Kutsun käänteiseksi velvollisuudentunnoksi sitä, että he jättäytyivät pois, kun tiesivät, että he kohta joka tapauksessa lähtisivät muualle opiskelemaan. Se ja liian aikainen puoluesitoutuminen ovat tehokkaita leikkureita.

Mitähän tälle olisi tehtävissä?

Skoeoe

Ja muutama linkkivinkki:

Kärkihankelista 2017 - 19
https://docs.google.com/presentation/d/1qi2Cuobvxe0afO-WJnO4LrsgccXv4bM18bGEVtCCCiA/edit#slide=id.g13265cd076_0_700

https://soundcloud.com/radio-inari/inarin-nuorisovaltuusto?utm_source=soundcloud&utm_campaign=share&utm_medium=facebook

http://yle.fi/uutiset/nakkalajarvi_valittiin_demarinuorten_johtoon/8914713

https://soundcloud.com/ilmari-aikio/mikkel-nakkalajarvi?utm_source=soundcloud&utm_campaign=share&utm_medium=facebook

http://demarinuoret.fi/2016/05/28/2709/

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Tulossa taas: Koulujen päätöspäivän ilta ja Game Over


Koulujen lukuvuosi vetelee viimeisiään. Lopun lähetessä vääjäämättömästi lähestyy myös Selvä Peli –työryhmän vuosittainen kesään siirtymisen toiminnallinen tavaramerkki Game Over -tapahtuma.

Vuodet vierivät pikatahtia, kekkeri on nyt järjestyksessään yhdeksäs. Jos ja kun vuosi vielä jaksetaan, onkin vuoden päästä juhlatapahtuma. Silloin yläasteikää lähestyvä GO tulee täyttäneeksi huimat 10 –vuotta. Paine tuntuu jo nyt, mitähän me keksitään. No, kyllä me takuulla keksitään.

Miten tähän on tultu? Selvä Peli otti koulujen päätösillan kohteekseen jo toimintansa alkuaikoina 2000-luvun alussa. Ensimmäinen kehitysversio totteli nimeä Selvä Peli –laavu ja sen idea oli yksinkertainen: mennään silloiseen suosittuun kokoontumispaikkaan Ivalojoen biitsille, pistetään pystyyn laavu ja ollaan läsnä. Pari kierrosta jaksettiin, kuten sittemmin jaksettiin pari kierrosta monilta paikkakunnilta tutun moniammatillisen katupartioinnin merkeissä.

Tämä malli jonain sovelluksena on muuten käytössä aika laajasti yhäti. Vuosi sitten luin Rovaniemen käytännöstä, jossa nuorisotyöntekijöitä menee poliisin ja sosiaalityön kanssa päivystämään. Seurakuntien Saapas ja kaupunkien Reppu- jne. operaatiot ovat tuttuja ainakin nuorisotyön ammattilaisille. Niin ja tietenkin toteuttamispaikkakunnillaan.

Perusteita on varmasti tällekin lähestymistavalle. Me kumminkin ajateltiin asia uusiksi. Mietittiin porukalla onko tällainen rantalaavustelu ja kauppojen tuntumassa väijyminen meidän ominta hommaa. Täytyy muistaa, että tuolloin yli 10 –vuotta sitten katukuva oli värikkäämpi kuin nykyään ja päätösillan biitsibileissä yön hetkinä oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ei siellä kivaa ollut, vaikka kieltämättä oltiinkin oikeissa paikoissa. Ensimmäisellä laavukerralla 2001 laskettiin, että kesäillan lämmössä juhlia vietti yli 300 nuorta.

Yön valoisina hetkinä aikuisen tarve oli melkoinen. Mitä parempi oli keli, sen suurempi se oli. Kaikkea sattui. Muistan kuinka toisella rantalaavukerralla soitettiin huoltaja hakemaan väsynyt lapsi kotiin. Tuli muistaakseni ukki, joka sätti seurakunnan silloisen nuorisotyöläisen Mortin ja minut siitä, että me tarjotaan tämmöinen mahdollisuus. Ei isosti auttanut, vaikka yritettiin selittää, ettei tämän parveilun syntymiseen tarvita nuorisotyöntekijöitä.

Johtopäätös neljän hyvin värikkään vuoden jälkeen oli se, että meille riittää tämmöinen operointi.
Vetäytyminen päätöspäivän illasta olisi kuitenkin ollut nuorisotyöllistä rintamakarkuruutta. Mietittiin sitä mikä on oikeasti nuorisotyön tehtävä: sen tehtävä on mahdollistaa ja tarjota vaihtoehtoja, toimia ennalta. Niinpä Selvä Peli kehitti ajatuksen vaihtoehtoisesta, päihteettömästä ja toiminnallisesta koko perheen Game Overista. 
Alusta alkaen tapahtuman tavaramerkkejä ovat olleet hyvä ruoka, mukava tunnelma, iso osanottajaporukka, vapaaehtoisten aikuisten läsnäolo meidän ammattityöläisten rinnalla ja runsaasti erilaisia aktiviteetteja. Yhtä kertaa lukuun ottamatta näyttämönä on ollut Ivalon urheilukeskus, joka on oivallinen pelipaikka tämmöiseen. Olemme halunneet lisäksi tehdä aikuisille koulujen päätöspäivän illan helpoksi seurata. Radio Inarin legendaarinen Kyyläradio on välittänyt tunnelmia Game Overista, tavannut ylioppilaita ja muita valmistuneita, haastatellut poliisia ja mitä nyt on löydetty raportoitavaa. Rantsussakin on käyty. Muistan kerran, jolloin järjestyksenvalvojista ylivoimainen, surkea ja kylmä sää, piti porukat sisätiloissa, päättäneeni rantaraportin sanoihin: ”Studio, Katri-Helenan Katson autiota hiekkarantaa”.

Minusta on siistiä, että on onnistuttu luomaan yhdessä tämmöinen tapahtuma. Mitä kukin nuori nimenomaisena iltana tekee, perustuu kunkin omaan valintaan. Ilta on haastava ja meillä riittää työmaata vanhempien nuorten motivoimisessa. Hivenen on jo keskusteltu siitä, että miten jatkossa. Juhlavuosi velvoittaa kehitystyöhön.

Mutta ensin vietetään tämänvuotiset Peli Poikki pirskeet. Sinne saavat tulla kaikenikäiset, se on enemmän kuin suotavaa. Inarilainen nuorisotyö on siellä helposti ja keskitetysti tavoitettavissa muutoinkin kuin niissä touhuissa mitä kukin meistä sattuu tekemään tuolloin. Ja se ruoka on takuuvarmasti hyvää ja sitä riittää.

Kannattaa tulla makustelemaan tunnelmaa, Penan ja Virpin lättyjä sekä toteamaan mitä maittavaa seurakunnan Tane keksiikään tänä vuonna. Ja kaikenikäiset pääsevät tutustumaan breakdanceen, osallistumaan makkaranpaistoon, Ilmarin karaokeen, heittämään suopunkia, kokeilemaan parkouria, seuraamaan agilityä ja koirien tottelevaisuuskokeita, kisailemaan sählypallon laukaisukisassa, kokeilemaan jousiammuntaa ynnämuuta mukavaa.

Koko show siis lauantaina 4.6.2016 klo 18 – 22 Ivalon urheilukeskuksessa ja Radio Inarin taajuuksilla 89.0 MHz sekä 95.7 MHz.

Stay tuned or be our guest. Kuuntele tai tule vieraaksemme.

Toivoo Selvä Peli työryhmän puolesta

Skoeoe

lauantai 21. toukokuuta 2016

Matkaan mie lähen nyt...



 ”Minä olen tuli ja ympäristöni on sytkäri”. Näin otsikoi tutkija Tomi Kiilakoski Barentsin nuorisotutkimuksen, jonka Nuorisotutkimusseura toteutti Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta.  Alkuseminaari pidettiin Nuorisokeskus Vasatokassa toukokuussa 2015 ja oikeastaan välittömästi oli selvää, että se julkistetaan samassa paikassa. Niin lopulta tapahtuikin, vaikka pikku annoksia prosessista makusteltiin jo huhtikuisella Allianssi –risteilyllä.

Jos alkuun muutama henkilökohtainen havainto. Olipahan siistiä olla mukana. Prosessi piti sisällään paljon omalle ajattelulle ja työlle tärkeitä ulottuvuuksia.  Kun tutkimuksen lähtökohtana oli tuottaa musiikkia, valokuvia, tekstejä, piirustuksia ja muuta ilmaisua, oli sen lähtökohta hieno: se osallisti ja synnytti nuorten toimintaa, jonka tulosten kautta Tomi tarkasteli sitä miten nuoret kokevat elämänsä pohjoisessa. Aineisto koottiin pääasiassa Inarissa, mutta materiaalia tuotettiin myös CYB –hankkeessa tutuilta paikkakunnilta Altassa ja Murmanskissa. Tutkimuksen metodi taisi olla riskialtis, mutta se riski kannatti ottaa.

Nuorisotutkimusseura on alallaan arvostettu toimija, kansainvälisestikin ilmeisen poikkeuksellinen.  Oma käsitykseni on se, että nuorisotyön nurkkapaikoilla sitä on vähemmän nähty. Se tietää urbaanista nuoruudesta ja sen eri ulottuvuuksista hyvin paljon, mutta reunaseutuisuudesta oleellisesti vähemmän. Jälkimmäinen on ollut enemmän ylipistomaailman, kuten Itä-Suomen tai Lapin yliopiston alaa. Nuorisotutkimuksen kannalta asetelma on outo, kun tiedetään millä tahdilla maa keskittyy ja pistää reunojen nuoret entistä etäämmälle kotiseudultaan jatko-opintoja etsimään.

Niinpä alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta oli hienoa, että tutkimus tehtiin.  Sen keskeinen havainto lähtemisestä paitsi mahdollisuutena myös pakkona tukee käsitystä siitä, että asiaa olisi syytä penkoa edelleen ja syvemmin. Toivon, että Nuorisotutkimusseurassa pohditaan sitä miten näin hienoa työtä voidaan jatkaa. Suomi on suuri ja ulottuu kauas Kehäkolmosen sisäkaarteen ulkopuolelle.

Tutkimus sai mukavasti näkyvyyttä mediassa. Se on hienoa. Nuorten asioista tiedottaminen on nykyisessä keskittyvässä mediamaailmassa haastava taitolaji. Kaikki tilaisuudet pitää käyttää. Tuloksista ja niihin liittyvistä aikuisten kommenteista on raportoitu paljon, joten olkoon. Todella laadukkaita puheenvuoroja julkkareissa kaikki tyynni. Nuorten osuus oli tutkimuksen toteutusta myötäillen monin erin tavoin iso. Tietoinen valinta, joka kannatti ja niinpä nuorten näkemyksiin onkin syytä palata.




Lähteminen, luonto, hiljaisuus, ystävät, tylsyys, turvallisuus, kotiseudun arvostaminen… 

NuVan varapuheenjohtaja Eemeli oli lukenut teoksen huolella. Nuori mies tunnusti, että häntä hermostutti havainto siitä, että tutkimus ei kertonut hänelle varsinaisesti mitään uutta. Sitten oli syttynyt kirkas lamppu: sen täytyy pitää paikkansa, välittää oikeaa tietoa nuorten maailmasta Inarissa. Ja Eemelin mukaan on hyvä, että on tutkittua tietoa: ”Se vaikuttaa paremmin kuin yleinen käsitys asioista”.

Eemeli kertoi myös NuVan pyrkimyksistä vaikuttaa koulutukseen, työmahdollisuuksiin ja harrastamiseen, kaikkeen siihen millä pyritään houkuttelevampaan Inariin: ”Se edistää paluumuuttoaikeita”. Myös Pohjosen Vinkkelin yhteistyö on tärkeää: ”Pitää lisätä etelän ja pohjoisen nuorten vuorovaikutusta, se lisää tietoa ja alentaa kynnystä puolin ja toisin kohdata toisia, kun se aika lopulta koittaa”.

Viisasta pohdintaa, joka haastaa myös reunaseutujen nuorisotyöläistä miettimään oman toimintansa perusteita huolella.


Julkkaritilaisuuden aloitti ivalolaisbändi Prison of the Proud biisillään Broken free. Biisi tehtiin tutkimuksen aikana ja sitä varten. Bändi ja Tomi piipahtivat elokuussa 2015 Altan maanmainion nuorisotalon Husetin Gigant –musiikkileirillä, jolloin biisi demotettiin asiantuntevassa ohjauksessa ja hienoissa puitteissa.

Bändin kitaristi Jyri piti hyvin henkilökohtaisen kommenttipuheenvuoron. Hänen mukaansa Tomi oli tulkinnut biisin viestin täysin oikein. ”Biisi kertoo tunnelmista, jossa odotetaan kovasti pääsyä muualle. Se kertoo myös niistä hetkistä, jolloin muutto on tapahtunut. Kotiseutu alkaakin tuntua äkisti kovin rakkaalta ja kaikki johtaa siihen, että sitä päätyy sietämään kaipuuta kotiin välttämättömän edessä”.

Biisin tekijä Jyri sai tapahtuneesta virtaa omaan musiikkiharrastukseensa: ”Haluan tehdä lisää biisejä, jopa albumi olisi nyt tavoitteena. Tämä tutkimus oli minulle loistava mahdollisuus. Menetelmä oli lisäksi sellainen, etten edes tajunnut olevani jossain tutkimuksessa”.


Barentsin Nuorisoneuvoston (BRYC) edustaja Jaakko komppasi Eemeliä ja Jyriä. Hän onkin hyvä kokemusasiantuntija: mies muutti taannoin Ivalosta maan yliopisto-opiskelijoiden pikku Ivaloon Tampereelle.   
Kotikuntansa Inarin NuVan entinen aktivisti tunnusti, ettei tarvittu vuottakaan muualla siihen, että hän tajusi kotikuntansa arvon. ”Kaukana näkee. Minusta tuntuu, että hyvin moni nuori ajattelee näin. Vai oletteko kuulleet kenestäkään, joka lähtiessään kotiin luonnehtii Ivaloon menoa vastenmieliseksi. Jos tiedätte yhdenkään, niin kertokaa…”


Loistavia puheenvuoroja. Palaute Tomille oli semmoista, että se kirvoitti tutkimuspäällikkö Leena Suurpään arvioimaan, että tuota parempaa palautetta tutkija tuskin voi kohderyhmältään saada.

Niinpä. Sanoma oli kyllä myös selkeän kotiseutumyönteinen, sellainen, jonka jokaisen aikaansa seuraavan paikallis- ja maakuntapoliitikon olisi syytä noteerata huolella. Tehkää meille Inari, johon on mahdollista palata.

Luulisi kiinnostavan…

Skoeoe

Aiheesta kirjoitettua:

http://yle.fi/uutiset/barentsin_alueen_nuori_muuttaa_etelaan_ja_kaipaa_takaisin_kotiseudulle/8880784

http://jakokahteen.fi/pohjoisen-nuori-on-aina-matkalla-jonnekin/

http://www.lapinkansa.fi/lappi/nuorissa-on-tulta-ja-sytkarina-toimii-ymparisto/

http://www.kansantahto.fi/2016/05/nuorten-aani-kuuluviin-koulutusmahdollisuudet-turvattava/

Ja lähes koko show:

https://youtu.be/AVfO_t6SCUA

Ja Prison of the Proud:

https://youtu.be/eV14iAw3odM