Uusi nuorisovaltuusto ja osallisuuden olemus...

Nuorisotyölle löytyy monia lajityypillisiä asioita. Yksi niistä on se, että ihmisiä tulee ja ihmisiä menee. Kun kyse on paljolti nuorista, seuraa tästä se, että säännöllisin väliajoin hommat aloitetaan alusta. Kierto on yhtä vääjäämätön kuin vuodenaikojen vaihtelu, joskin aikajana on pidempi.

Alkaa olla jo niin, että miltei kaikkiin alusta alkamisiin kohdallani pätee se, että liikkeelle näinä aikoina on lähdössä viimeinen tai vähintään toiseksi viimeinen kierros.

No se ei kuulu oikeastaan tähän, mutta yksi semmoinen mukava kierron aiheuttaja täyttää tänä vuonna 14 vuotta. Alkamassa Inarissa on nyt kahdeksas kierros. Alussa vaihteluväli oli yksi vuosi, sittemmin kaksi vuotta.

Ensimmäinen nuorisovaltuusto Inariin valittiin vuonna 2001. Uuden nuorisovaltuuston toiminnan käynnistäminen on aina ollut niitä nuorisotyöläisen herkkuhetkiä. Ilmassa on hitunen haikeutta, kun hyvät ja tutuiksi tulleet tyypit häipyvät maisemista opiskelemaan, armeijaan, kuka minnekin. Toisaalta joka kerta on edessä myönteinen haaste: miten saada homma lentoon. Kaksi vuotta on lopulta melko lyhyt aikajakso, joten ei ihme että vaihdos mietityttää.

Meillä oli vaalit syys-lokakuun vaihteessa. Aika tavalla perinteeksi on muodostunut se, että uusi NuVa pitää ensimmäisen koulutuksensa sekä järjestäytymiskokouksensa vetäytymällä syyspimeään Vasatokan maisemiin Muddusjärven rannan rauhaan. Hyvä perinne, jota on parin viime kerran aikana ryyditetty sillä, että kouluttajina ja ryhmäyttäjinä käytetään entisen NuVan jäseniä, luopujia ja jatkajia. Vallan hyvä ja mitä suositeltavin menetelmä muuten sekin kuten myös alkuöiset tortillapirskeet.

Vaalitulos oli kokoontumisen pohjalta kiintoisa. Inarin kunnan historian ensimmäinen osallisuustyöllistetty Miikka teki kovan duunin vaalien ja koulutusviikonlopun järjestelyissä. Ja mikäpä ettei olisi tehnyt: takana on kolme kautta. Miikan NuVa taival sai vielä jatkoa mentoroinnin merkeissä ja päättyy kuluvan syksyn kahteen koulutustilaisuuteen.

Olihan taas kerran huippualoitus. Uusi NuVa on sopiva sekoitus entisiä ja ihan uusia nuoria vaikuttajia. Kokemus ja tieto yhtäältä sekä toisaalta uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus. Mahtava yhdistelmä, lupaa hyvää.

Kiintoisaa on se mikä NuVassa vetää puoleensa: halu vaikuttaa nuorten asioihin, halu ymmärtää yhteiskunnan toimintaa, halu järjestää mielenosoituksia… Motiivien kirjo on laaja, mutta kohdistuu yhteen ydinasiaan: nuorten etujen yhteiseen valvontaan. Ihan siistiä. Kokouslimsojen kurssi tässä mielessä onkin ollut jo pitkään laskeva. Palkkioita NuVa ei ole ikinä edes halunnut. Luulenpa, että sekin on tekijä, joka pitää motiivit niin sanotusti ”puhtaina”.

Käytettiin jälleen paljon aikaa osallisuuden olemuksen ja keinojen pohdintaan. Yhteistyö joka suuntaan ja sanomisen laadukkuus, jossa ei riitä se, että huudetaan kovaa ja korkealta Tarvitaan hyvin perusteltuja aloitteita ja kannanottoja sekä kärsivällistä keskustelemista joka suuntaan. Siinäpä muutamia johtopäätöksiä.

Hienoa oli havaita, että heti, ihan alusta alkaen, koko porukka oli osallisuuden ja poliittisen vaikuttamisen ytimissä. Se saa minut jälleen epäilemään tuota usein toisteltua epäluulon mantraa: ei nuoria kiinnosta. Kyllä kiinnostaa. Toinen asia on se miten kiinnostus herätetään ja miten sitä ylläpidetään. Se on lopulta aika helppoa tappaa. 

Miten tässä onnistutaan, on lopulta kiinni meistä aikuisista. Ei pelkästään meistä, toiminnalle tarpeellisista taustahenkilöistä ja osallisuusvalmentajista, vaan kaikista, erityisesti heistä, joita poliitikoiksi tai virkahenkilöiksi kutsutaan. Tai no, lopulta kaikista aikuisista. Asenne on keskiössä.

Edellinen NuVa kehitteli työlleen mielestäni hienon iskulauseen:  Asia, tee siitä numero! Tämä nykyinen jatkaa lupaavasti edeltäjänsä ajatuksenjuoksua: Jos ei kiinnosta, pannaan kiinnostamaan…!!! Ja mielenosoitushan puuttuu toistaiseksi Inarin NuVan käyttämästä keinovalikoimasta.

Aika mahtavaa, hieno pöhinä. Tästä tulee hyvä.

Skoeoe

Ai niin. Järjestäytymiskokouksen agendalla oli hyvin tärkeitä asioita. NuVa järjestäytyi reippaasti äänestellen:

Puheenjohtaja:                   Maria (Papu) Peltonen

Varapuheenjohtaja:            Eemeli Kokkonen

Sihteeri:                              Jouni Lappalainen

Varasihteeri:                       Jyri Hetta

Sivistyslautakuntaan nimettiin yksituumaisesti Maria Peltonen (vars.) ja Piia Roinesalo (varaedustaja)

Kläppi 2015

Oltiin Torniossa lappilaisten nuorisotyöläisten kokoontumisajoissa. Semmoinen Jyväskylän Nuori 2013 –tapahtuman vastine oli kyseessä: läsnä nuoriso-ohjaajia, hallintonuorisotyöläisiä, etsiviä, järjestötyöläisiä, kirkon nuorisotyöntekijöitä, nuorisotyön opettajia, työpajalaisia… Istuin valmisteluryhmässä, joten minulla on sisäpiiritietoa siitä, että 170 osallistujaa oli enemmän kuin uskallettiin odottaa.

Hieno tapahtuma oli muutoinkin. Haasteet ovat aina isot, kun koolla on suuri porukka. Luulen, että homman pilkkominen osin pieniksi työpajoiksi oli järkevä ja oikeastaan ainoa lähestymistapa.

Minulla oli Tornion osallisuusguru Mikun ja saamelaiskäräjien Kaisan sekä Minnan kanssa oma työpaja, joten en tiedä mitä muualla tapahtui. Muutamia kommentteja olen kuullut ja palaute oli hyvä: on mukavaa tehdä, ei vaan kuunnella ja keskustella.

Oli siistiä, ihan yhtä siistiä, kun oli Espoossa maaliskuun lopussa etsivien verkostopäivien workshopissa, jota vedin yhdessä tutkija Päivin ja etsivä Ronjan kanssa   http://selvakeli.blogspot.fi/2015/03/kilometri-on-konkreettinen.html .   

Pitäisi tehdä tästä tapa, mukavaa olla mahdollistajana näissäkin.

Nyt käytiin läpi Pohjosen Vinkkelin kokemuksia ja pelattiin osallisuusmankeliin kirjoitettu nuorisotyöntekijälarppi. Hienoa. Alan uskomaan tosissaan meidän yhteistyöakseliin ja siihen, että sillä on oikeasti sanottavaa muuallekin. Ja nyt jänskättää mitä sanoo Allianssi meidän yhteiseen esityksemme nostaa alueiden asia Allianssiristeilyn ohjelmaan…

Elettiin nuorisotyöviikkoa ja #hupparikansan puolesta kampanjaa. Siinä merkeissä Allianssi oli myöntänyt 22 Nuori toimija –tunnustusta eri puolille maata. Kuulin jo etukäteen, että Kemin Kesäpaku saa, onnittelut Kemiin…!!! Onnittelut myös muualle, kovia nimiä, kovia hankkeita, kovia toimia nuorten puolesta kaikki tyynni…

Tältä pohjalta veti sitten hiljaiseksi. Minulle tuli nimittäin loppu yllätyksenä. Allianssin Manne kertoi minulle noin 1 minuutti 25 sekuntia ennen luovutusta, että minut kutsutaan stagelle. Ihan pyytämättä ja yllättäen. Hienoa toki. Erittäin hyvä ystäväni Mortti on ilmaissut asian: Eikö olekin hienoa, että muistetaan nyt eikä 2 metrin kuopan äärellä.

Onhan se. Perusteluista tunnistin toki itseni. Siistiä oli se, että kutsutaan nuoreksi edes jossain yhteydessä. Parasta oli kumminkin se mitä kirjoitettiin Inarin nuorisotyöstä: pienen kunnan laaja-alainen ja monipuolinen nuorisotyö, jolla on hyvät verkostot paitsi omassa kunnassa, myös maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja Barents ulottuvuudessa myös kansainvälisesti.

Mie tykkäsin. Tässä on myös näiden tunnustusten rajakysymys. Nuorisotyö on kestävyys- ja joukkuelaji. Siinä kukaan ei ikinä voi saavuttaa yksin mitään. Kvartaaliperusteisia pikavoittoja ei tunneta, vaaditaan sitkeyttä, pitkää pinnaa, hyvä työyhteisö ja erinomaiset verkostot joka suuntaan. Yksilön palkitsemisessa aina osa tunnustuksesta kuuluu myös muille. Näin ajattelen.

Mitalikahvit tarjoan omalle työyhteisölle, kun kaikki ovat läsnä ja keritään.

Skoeoe

ps 1.

Olisi ollut hienoa, jos eräs tietty henkilö olisi voinut olla läsnä. Lapin pitkäaikainen valtionhallinnon nuorisotyöntekijä Seija oli Barents –seminaarissa Helsingissä. Ihan normaalia paitsi ei kumminkaan. Kyse oli hänen viimeisestä työtehtävästään. Eläkepäivät odottavat. Hieno ura on takana, runsaat 40 –vuotta nuorisotyötä kunnassa, läänissä/maakunnassa ja ministeriössä.

Nostan Radio Inari lippiksen korkealle, respect…

ps 2.

Kläpin yhteydessä vietettiin Peräpohjolan Opiston nuorisotyökoulutuksen 40 vuotisjuhlaa. Aivan mahtavat bileet. Ei pönötystä. Hieno historiallinen kavalkadi, jonka tarjoilivat nuvatutkinnon opiskelijat. Loistotyötä  Ninnulta, Heliltä, Arskalta… ketä siellä opettaakaan. Ja opiston pitkäaikainen opettaja Jakke stagella…. Mahtavaa, tuli tippa linssiin, kun kaikkea tätä seurasi. Iso kiitos