Torstaina 10.1. pohdin osana Veikkauksen paneelikeskustelua teemaa Iloa elämään - miltä jäätäisiin paitsi ilman lottokansan karttuisaa pelihuumoria. Aika monesta, Veikkaus tilittää tuottojaan Opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka jakaa ne avustuksina tieteeseen, taiteeseen, liikuntaan ja nuorisotyöhön. Järjestelmä on merkittävä. Itsekin säpsähdin, kun vastasin keskustelua vetäneen Allianssin puhenjohtaja Hanna-Mari Mannisen kysymykseen siitä miten Inarissa? Viestintäpaja - ei puhettakaan ilman avustuksia, Ivalon Urheilukenttä - samoin, Vasatokan investoinnit keihäänkärkenä piakkoin käynnistyvä liikuntahallin rakentaminen - mahdotonta ilman tukea, samassa asemassa moni muu pienempi toiminnallinen kehityshanke tai investointi.... Miljoonia euroja.
Istuin valonheittäjien loisteessa Wilhelm auditorion stagella kovassa seurueessa. Veikkauksen uusi toimitusjohtaja oli uusi tuttavuus, samoin Helsingin uusi nuorisotoimenjohtaja Tommi Lantio, miellyttäviä kohtaamisia. Hilpeää sinällään, että arjen nuorisotyötä edusti Suomen suurimpien kuntien nuoriso"pomot". No, Tommilla on alueellaan puoli miljoonaa asukasta enemmän... Tutkija Tommi Hoikkala sekä lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula olivatkin tuttuja entuudestaan.
Aika laadukas keskustelu. Tämän arvion antoi myös Pohjois-Lapin edustajisto ja uskottava on: sieltä ei pisteitä heru turhalle suunpieksennälle. Huoli yhdistää: ns. jakosuhdelaki määrittelee ne osuudet, mitkä mm. nuorisotyö tuotosta saa. Kaikkien mielestä olisi keskeistä yrittää säilyttää asemat. Talouden kiristyessä on ilmiselvää, että ottajia on muitakin. Avoimuus on tärkeätä, sillä on merkitys, että lottoaja tietää, minne panostus päätyy, ellei voittoja tule.
EU:n kilpailulainsäädäntö on toinen asia, joka aiheuttaa sen, että hyväksikoettuja asioita ei voi pitää jatkossa itsestäänselvänä. Tutkijatommin sanoin: monopolin puolustaminen on rankka haaste. Tässä suhteessa Allianssi ja Kuntaliito sekä kaikki nuorisotoimialan tahot ovat piikkipaikalla. Puolestapuhuminen on tarpeen. Liikunnan ja kulttuurin kanssa ei ole järkevää kinastella osuuksista. Rikkumaton yhteisrintama on uskottavampi kuin riitaisa pelikenttä. Yhteistyö on tarpeen ja lobbaus: politiikot lopulta ratkaisevat. Hienolla tavalla paneeli löysi toisensa isoissa linjoissa. Hyvä...!!!
Jos pahin skenaario toteutuu, ollaan isojen vaikeuksien edessä
Tie pohjoiseen...
Nuori 2013: Onnistunut tapahtuma, jossa minusta parhaat lopulta kuulemani puheenvuorot käyttivät ivalolainen viestintäpajalainen Netta videotervehdyksessään Yhteistyön juhlassa sekä samassa sessiossa esiintynyt stand up koomikko Mikko Vaismaa: loistava show, jossa kohderyhmä oli huomioitu verrattomalla tavalla. Stand up joko toimii tai ei, nyt toimi.
Niin. Järjestäminen on iso ponnistus ja sisältää runsaasti kompromisseja ja eri tahojen intressien huomioimista. Järjestäjän osa on vaativa eikä käy kateeksi, iso käsi sinne. Jos kuitenkin voi toivoa: hitunen vähemmän pönäköivästi toteutetut avajaiset ja muut kokoavat tilaisuudet, ajallista tiivistämistä niissä ja äksöniä. Arkkipiispoja ja ylijohtajia sekä ministereitä tarvitaan, mutta liika on liikaa.
Lopulta tapahtuman luovat ihmiset. Kauhean paljon kohtaamisia. Yksi sattui sattumoisin. Matkalla Piispalasta soitin vanhalle kurssikaverilleni uuraislaiselle Artolle. Hän tuli minua tapaamaan. Satuttiin kohtaamaan HUMAKin standilla, jossa olin tapaamassa osastoa emännöinyttä Pirkkoa. Tajusin vasta Arton tullessa, että meillähän on Tampereen Nursojen vm. 1976 kurssitapaaminen menossa. Aivan mahtavan mukava ja nostalgiapitoinen puolituntinen. Kolmisin oli kohdattu joskus 35 vuotta aiemmin. Ja juttu jatkui siitä mihin se aikanaan oli jäänyt.
Päättäjäiset jätettiin suosiolla väliin. Tätä tekstiä olen vääntänyt välillä Tupoksen ABC - Rovaniemi. Tämä on myös viimeinen Nuori 2013 päivitys. Blogi palaa siihen ihan tavalliseen....
Kohta tullaan Rovaniemelle. Keikkabussissa hyvä fiilis. Katseltiin juuri Kaurismäen leffa Tie
pohjoiseen. Oikea suunta, se ainoa oikea...
Skoeoe
Vielä yksi kohtaaminen. Ei ole itsestäänselvää, että päätyy tapaamaan kaikkia, joita haluaa. Sattuma vie isossa kehyksessä. Oli hienoa jutella Peräpohjolan Opiston pitkäaikaisen opettajan Jaken kanssa. Taisi olla meillä viimeinen kohtaaminen työn merkeissä. Jakkea odottavat eläkepäivät. ISO KÄSI hänelle, upea ura on miehellä ollut. Respect!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti