Flow 4YU ja muuta nuorten ja aikuisten vuoropuhelua

Tämä päivä on ollut hyvien nuorisotyöuutisten päivä. Ei siis ihan tavanomainen päivä näinä aikoina, jolloin talouden taivaanrannan tummuminen aiheuttaa ensisijassa päänsärkyä ja epävarmuutta.

Ykkösuutinen löytyi Radio Perämeren nettisivuilta. Se kertoo, että Kemin kaupunginhallitus on torjunut kaupungin virkamiesjohdon tilaajien omaan nuorisotyöhön suunnittelemat suuret talousarvioleikkaukset. Torjuntavoitto on merkittävä, jos se kutistaa supistukset muutamaan tuhanteen euroon, semmoisen kanssa pärjää pienemmässäkin kunnassa. Merkittävyyttä korostaa se, että päätös on yksimielinen. Toki on niin, että lopullisesti asia nuijitaan pöytään Kemin valtuustosalissa joskun joulun ennen. Vasta sitten voi tuuletella.

Kumminkin: kyllä tuon päätöksen jälkeen on tosi vaikeata pyörtää kantaa, ainakin selittelemään pääsisi ihan urakalla. Toisaalta on kyllä niinkin, että matka kunnanhallituksesta valtuustoon on joskus yllättävän pitkä ja kaikki onnistuu tarvittaessa. Inarin nuorisotyöllä on tästä aika tuore esimerkki loppuvuodelta 2008. Tuolloinhan kunnanhallitus linjasi yksimielisesti sen, että viestintäpajamme olisi sijoitettu osaksi silloin vielä hengissä ollutta työllistämisyksikkö Revontulisäätiötä. No, nuorisotyön puhe tehosi ja valtuustossa valmistelupäätös pyörrettiin, ei yksimielisesti mutta tosi selvin numeroin kumminkin. Ja päätös muuttui kahdessa viikossa.

Myös Kemin tapauksessa ärhäkkä äänenkäyttö on kannattanut. Adressit.com:issa on vieraillut satoja Kemin nuorisotoimiston sekä nuorisotyön puolustajia ja kyllä puolestapuhujia on riittänyt muutoinkin. Hyvä näin... Kiintoisaa nähdä mitä tapahtuu.

Ennaltaehkäisevää vaikuttamista

Toinen mukava uutinen kiirii Pohjolan Sanomien kautta: Torniossa päättäjät ovat tavanneet nuoria. Tiedotuspiste Aaltosen puuhamiehen ja torniolaisen nuorisotyön ikinuoren ikiliikkujan Luskun mukaan homma toimi erinomaisesti. Vuoropuhelu oli ollut rakentavaa ja kriittistä. Keskustelu oli kuulemma ollut konkreettista ja nuorten huolet sekä toiveet olivat olleet käsittelyn pohjalla.

Mahtavaa. Olen varma siitä, että jatkossa juuri tämäntyyppisten tapaamisten tarve korostuu. Monesti on kyse pelkästä tietämättömyydesta, toki asenteissakin on korjaamisen varaa ja paljon. Tasavertaisella vuoropuhelulla lisätään molemminpuolista ymmärrystä ja kohta se on tarpeen.

Taas kerran kansantalouden taivaanranta saa myrskynpuhuvia, tummenevia sävyjä. Juuri nyt on oikeat ajat tiivistää nuorten ja aikuisten paikallista vuoropuhelua. Se on tarpeen, jos orastavan laman edessä halutaan välttää niitä virheitä, mitä 1990-luvun laman yhteydessä tehtiin. Säästöleikkuria heiluteltiin paniikissa ja lyhytnäköisellä tavalla. Nyt sitten satoa korjataan panostamalla sinällään tarpeelliseen ja hienolla työotteella tehtävään etsivään työhön. Samalla arvotaan onko hukassa 10-. 20-, 50- vai 100tuhatta nuorta.

Tosi järkevää. Ja jos yhteiskunta on jotain oppinut, se ei nyt säästä nuoriso- ja liikuntatoimen ennalta-ehkäisevistä euroista. Niistä joilla kansantaloutta ei pelasteta, mutta joilla tehdään tuloksekasta ja aidosti ennaltaehkäisevää työtä.

Mikä tekee Inarista vetovoimaisen?

Inari on mukana kansainvälisessä hankkeessa nimeltään Flow 4YU. Päädyin hommaan mukaan hiukan jälkijunassa ja tavallaan tietämättäni. Lähtiäisiksi kuulin, että ulkomaillekin pääsee: ainakin Etelä-Ruotsiin. Ja mikäpä siinä, edellisestä siihen suuntaan, Eskilstunaan tehdystä työreissusta onkin jo yli 10 vuotta.

Hankkeessa on mukana kuntia Italiasta, Ruotsista ja Kroatiasta. Suomesta mukana on Inarin lisäksi Rovaniemi ja Jyväskylä. Ihan mielenkiintoinen kuvio, tavoitteena on lisätä juurikin nuorten ja kuntapäättäjien vuoropuhelua.

Päivän kolmas hyvä uutinen liittyi tuohon hankkeeseen ja sen tarjoili paikallislehtemme Inarilainen. Se raportoi viikko sitten Ivalon lukiolla pidetystä valtuutettujen ja nuorten tulevaisuusseminaarista, jossa Rovaniemen osallistajavirtuoosi-mahdollistaja Annen johdatuksella pureuduttiin teemaan Mikä tekee Inarin kunnasta valovoimaisen nuorten silmissä nyt ja tulevaisuudessa? Oli muuten ihan hieno veto tuottaa Anne paikalle. Se on jotenkin silleen selittämättömästi eri asia, kun vetäjä tulee ulkopuolelta kaiken... Pienen paikkakunnan juttuja.

Olipa mukavaa. Neljäsosa Inarin valtuutetuista oli kuullut kutsun. Enemmänkin olisi mahtunut mukaan, mutta hyvä näinkin. Nuoria oli läsnä viitisentoista. Ja keskustelu oli rakentavaa, molemminpuolin kiinnostunutta ja ihan rehellistäkin. Jälkimaku on hyvä. Itse osallistuin ryhmään, joka pohdiskeli sitä miten kaikille nuorille voitaisiin taata kesätyöpaikka.

Haastava aihe, mutta ryhmä järjestäytyi saman tien ja jatkaa tammikuussa työtään. Jos ei heti onnistu, niin kyllä minä ajattelen, että jotain työllä voidaan saavuttaa. Kunhan ei vedetä kantoja liian tiukalle, niin kyllä päättäjät ainakin suostuvat kuuntelemaan ja keskustelemaan. Sekin on saavutus itsessään. Ja hieno homma, että ryhmän työhön osallistunut valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Valtteri lupautui kesätyöryhmän kummipäättäjäksi ja puolestapuhujaksi...

Inarissa on muuten sinällään muutamia tapaamisia järjestetty ennenkin. Edellinen taisi olla valtuuston ja nuorisovaltuuston yhteinen valtuustoseminaari huhtikuussa 2010. Teemana oli nuorten hyvinvointi Inarissa ja osallisuus molemminpuolin hieno. Näiltä pohjin on hyvä ponnistella. Tuota hankkeen etenemistä seurailen sitten jatkossa paitsi blogissa niin myös On the air versiossa Radio Inarissa.

Uuden NuVan alkumetrit

Inarissa on ollut nuorisovaltuusto vuodesta 2001 alkaen. Vikkelää sakkia, erilaisia vuosikertoja, mutta homma on toiminut.

Nuorisotyöläisen arkea on se, että porukkaa tulee ja porukkaa menee. Kun nuorten kanssa toimitaan, on kiertonopeus aika reipas. Onhan sitä matkan varrella tottunut, mutta ainahan se vähän vaatii, luopuminen ja uudestaan aloittaminen.

Meillä toimikausi vaihtui lokakuussa. On mielenkiintoista ja haastavaa aloittaa työ isolta osalta uudistuneen porukan kanssa. Näyttää hyvältä. Johtoajatuksena voisi ollakin tuo vuoropuhelun tiivistäminen. Siinä mielessä Flow 4YU -hanke on erinomainen osa tätä. NuVa lähettikin lukiolle neljä omaa edustajaa...

Jos työn tavoitteet ovat realistiset ja tekemisen kuormaa kasataan sopivasti, siten että tehtäviä on juuri sen verran mitä voidaan hoitaa, ei yhtään isommin, ovat asiat hyvällä mallilla. Ylisuuret toiveet vievät helposti siihen, että mikään ei hoidu ja homma menee henkisesti maitohapoille.

Olen nyt hyvin luottavainen. Kyllä tästä hyvä tulee...

Skoeoe

Kanuunassa vaan ei kanuunassa - it's a long way to Rovaniemi

Rovaniemi on lappilaisen nuorisotyöntekijän Mekka, jonne 90 % kaikista Lapin kuntien nuorisotyötä koskevista kokoontumisajoista suuntautuu. Loput suuntautuvat pääosin vieläkin etelämmäksi ja muutama satunnainen tänne pohjoiseen. Inarissa pidettävät seminaarit kokevat muuten kiintoisan muunnoksen: kaksipäiväinen Rovaniemi- tai Tornioseminaari muuntuu Inarissa yllättäen kolmipäiväiseksi.

No, niin tai näin: hallintonuorisotyöläinen kuulee nelostien viekoittelevan kutsun säännöllisesti, 1-2 kertaa kuukaudessa. Niin tänäkin syksynä. Menemisiä on paljon ja jos edustus lähetettäisiin kaikkeen tärkeänä pidettyyn, tien päällä aikaansa viettäisi joka viikko joku. Niinpä on valikoitava, sillä kaikkeen ei kerkiä eikä toisaalta kaikesta voi ulkoistaa itseään tai omaa kuntaa.

Laskeskelin muuten syksyllä 2010, että meidän toimisto käytti lokakuun alun ja joulukuun puolenvälin aikana yhden henkilön työajaksi muunnettuna kolmen viikon työpanoksen pelkkään istumiseen nelostiellä... Niiltä pohjin päädytään valikoimaan.

LaNuoKe tulossa
Valtakunnassa on kohta kaikki hyvin: se saa uuden hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman (LaNuoKe). Olen yrittänyt muodostaa mielipidettä tähän, mutten oikein ole onnistunut. Edellinen, lajityypissään ensimmäinen oli kyllä hengästyttävällä tavalla maailmoja syleilevä. Se tuntui ylevistä ja kaikenkattavista tavoitteistaan huolimatta tai sen johdosta myös hyvin kasvukeskuslähtöiseltä.

Uuden ohjelman luonnos vaikutti ainakin jossain vaiheessa maltillisemmalta. Olen kuitenkin pohdiskellut sitä miten tuo tavoitteiden kokoelma, nuorisotyön katekismus, voisi kenties palvella paremmin ihan normaalia perustyötämme. Yksi mahdollisuus olisi, ainakin teoriassa. LaNuoKen kautta määritellään niitä asioita mihin panostetaan. Suomessa on satsattu kovasti etsivän työn kehittämiseen. Homma alkoi valtakunnallisena hankkeena 2008 ja vuoden 2011 alun nuorisolain myötä se sai lainsäädännöllisen pohjan, ei kunnille pakollisen, mutta lakimääritteen kumminkin.

Etsivään työhön haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuki vuosittain. Aika rasittavaa hallintonuorisotyöläisen näkökulmasta. Ja etsivien kannalta asiantila on erityisen hankala: työsuhteet ovat pääosin sidoksissa rahoitukseen ja sopimukset enintään vuoden mittaisia. Työ on todettu tulokselliseksi, mutta vähemmälle keskustelulle on jäänyt se, että nuorisotyön kentälle on syntymässä vääristyneet työmarkkinat ja työsopimuslainsäädännöllinen ketjuttamisongelma. Ja vielä: kun työstä säädetään laissa voiko enää puhua hankkeista?

Tätä kuten montaa muutakin nuorisotyön asiaa helpottaisi se, että rahoitukset sidottaisiin kehittämisohjelman jaksolle siis koko hallituskaudelle eli neljäksi vuodeksi. Taitaa olla kumminkin turha toive, budjettivuosi määrittelee ja sillä selvä. Lanka palaa, kuinka pitkään etsiviä voidaan roikuttaa löysässä hirressä?

Lapin nuorisopoliittista ohjelmaa laatimassa

Lappiin laaditaan Ely-keskuksen aloitteesta ja koordinoimana omaa nuorisopoliittista
kehittämisohjelmaa. Tiedähäntä kuinka konkreettinen ja toteutettavissa oleva siitä tulee, aika näyttää. On kuitenkin hyvä, että ohjelma tehdään. Lappi on monin tavoin omanlaisensa maakunta, jonka erityispiirteet tuppaavat joskus unohtumaan kun valtakunnallisia kehittämislinjauksia mietitään.

Ohjelman teko on myös mittava maakunnallinen kuulemisprosessi ja yksistään jo tässä mielessä se ei ole hukkapanostus. Visiointipainetta luo myös odotettavissa oleva kuntakartan uudelleenpiirtely sekä kuntien valtionosuusuudistus seurauksineen. Pisteet Lapin Ely-keskukselle, taitaa olla Suomessa ihan ainutlaatuinen maakunnallinen ponnistus.

Marraskuun Rovaniemi -kiintiööni kuuluikin osallistuminen kuntien edustajille kohdistettuun keskustelu- ja suunnitteluseminaariin. Kutsu oli kuultu hyvin ja ilmassa leijui aktiivisen keskustelun ja myönteisen tulevaisuususkon ilmapiiri. Hajautettu keskustelumalli toimi ja tavoitteita syntyi. Siitä on hyvä jatkaa työskentelyä konkreettisiin toimenpiteisiin liittyen Levillä keväällä 2012. Tuskin tässä malttaa odotella.

Viikkoa myöhemmin jututin samaisessa kaupungissa pidettyjen Lapin työpajapäivien yhteydessä tutkija Heli Niemeä, jolla on työstettävänä tämä haastava, mutta kiintoisa projekti. Tutkija oli hyvin innostunut tehtäväänsä, jossa pääsee ulkoistamaan itseään tutkijakammiosta kohtaamaan nuoria ja nuorten parissa työskenteleviä henkilöitä, järjestöjä sekä muita tutkijoita. Toisaalta on hyvä, että tutkijalla ei ole aiempia sidoksia vaikkapa nuorisotyöntekijöihin. Hyvä lähtökohta...

Nuorisokanuunan kuokkavieraana

Työpajapäivät menivät minulla pitkäksi, jatkoin päivän yli ihan toisissa kuvioissa. Suomeen on vuonna 2006 synnytetty kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Nuorisokanuuna. Nyt rinkiin kuuluvat kaikki Suomen yli 40.000 asukkaan kunnat, yhteensä 24.

Rovaniemi ylitti vaadittavan väestöpohjan jokunen vuosi sitten kaupungin ja maalaiskunnan muodostettua yhden Rovaniemen. Kanuuna toimii monin tavoin ja pitää vuosittain maata kiertävän ison Kanuunaseminaarin, jonka järjestelyistä vastasi nyt Rovaniemi.

Olen seuraillut Kanuunaverkoston kehitystä mielenkiinnolla ja hiukan huolissanikin. Kun verkosto edustaa pienellä toimialallamme väkipohjaltaan lähes puolta Suomea, sen ominaispainosta muodostuu väkisinkin kova. Isot kaupungit pystyvät panostamaan kuntapuolen nuorisotyön kehittämiseen, tutkimiseen ja edunvalvontaan jo muutoinkin oleellisesti pieniä enemmän.

Olen kyllä varma siitä, että isoilla ei ole tarkoitus polkea tai muuta sellaista pienempiään tietoisesti eikä omissa pohdinnoissakaan ole ollut kyse vastakkainasettelusta. Semmoiseen ei nuorisotoimialalla ole kertakaikkiaan varaa. Kiihtyvä isojen kehitys pitää kumminkin sisällään uhan siitä, että polarisaatiota, vahvojen vahvistumista ja heikkojen heikentymistä, vain tapahtuu ihan tahattomasti.

Tässä mielessä olisi toivottavaa, että Nuorisokanuuna kuulisi muutakin Suomea, sitä muuttotappioista osaa maata, joka jatkuvasti luovuttaa nuoriaan opiskelemaan tai töihin erityisesti Kanuunakaupunkeihin. Ongelmat ovat käänteiset, mutta lopulta intressit yhteiset.
Siinä mielessä vuorovaikutus ja kehitystyön raportointi myös verkoston ulkopuolelle puoltaisi paikkaansa.

Minulle avautui mahdollisuus seurata Kanuunan arviointi- ja suunnittelupäivää yhden torstain verran Lordiaukion tuntumassa. Kutsu sisälsi myös pyydetyn kommenttipuheenvuoron. Ja tulipas kiintoisa päivä, mikä mukavinta niin vuorokaudessa ehti tutustua Kanuunan työn ohella useisiin uusiin nuorisotyöntekijöihin. Olen myös aika luottavainen siinä suhteessa, että verkosto kuulee jatkossa enemmän myös muita kuin oman piiriinsä kuuluvia kaupunkeja. Työtähän on jo ennen Roin kokousta viritelty ainakin Itä-Suomessa. Itse hoitelin osuuteni miten osasin ja ihan myönteisen uteliastahan kaupunkipäälliköiden suhtautuminen oli, miellyttävä tuntuma jäi.

Koin muuten myös kirkkaan valaistumisen, kun tajusin mitä ainutkertaisen yhteistä ja jakamatonta ainakin toistaiseksi on Helsingin nuorisotoimenjohtaja Lasse Siuralalla ja minulla: mehän olemme asiallisesti ottaen Suomen suurimpien kuntien nuorisopomoja. Sekin vielä.

miettii
Skoeoe